Vaalit lähestyvät kovaa vauhtia, se on ihanaa, mutta myös huikean jännää.

Omaa vaalikampanjaani saan tehdä upeiden tukitiimiläisten kanssa, se on erityisen mukavaa!
Olen kiitollinen tukitiimiläisteni panoksesta jo tässä vaiheessa. Samalla kun olemme naurusuin ideoineet kivoja juttuja, olen todennut, että itselleni todella tärkeät asiat, ihmisarvot, tasavertaisuus, oikeudenmukaisuus, toisen ihminen arvostaminen ja rohkeus, eivät näytä olevan itsestäänselviä edes vaalityössä. 

Myönnän, että minunkin on vaikea ymmärtää kaikkien puolueiden ohjelmien kaikkia kohtia – kyllä, olen tutustunut niihin kaikkiin. 
Silti olen pyrkinyt ajattelemaan, että ehkä ymmärtäisin paremmin, jos kävisin kiihkotonta keskustelua asioista. Tai jos en ymmärtäisi, olisin ainakin yrittänyt kohdata ja olla avoimin mielin ihmettelemässä asioita. 

Samalla olen hieman hämmästynyt siitä, miten joissakin kanavissa tuntuu olevan oikeastaan tärkeämpää väheksyä muiden puolueiden toimintaa, ohjelmia tai ehdokkaita, kuin tuoda oman puolueen toiminnan, ohjelman ja ehdokkaiden hienoutta esille – siinä on jotain, mitä en ymmärrä ollenkaan. 
Miksi vähätellä, haukkua ja olla ilkeä toisia kohtaan, kun samalla energialla voisi joko edistää itselleen tärkeitä asioita tai käydä rakentavaa, eteenpäin vievää keskustelua? 

Itse uskon vahvasti siihen, että yksikään kuntapäättäjä tai yksikään puolue ei yksin tee Turusta parempaa. 
Paremman Turun rakentaminen vaatii rohkeutta ja uskallusta, mutta ennen kaikkea avoimuutta ja halua tehdä yhteistyötä. Siksi olen sitä mieltä, että kuntapäättäjien on näytettävä esimerkkiä toisten ihmisten kunnioittavassa kohtaamisessa, erilaisten mielipiteiden kuuntelemisessa, arvostavassa kanssakäymisessä ja erilaisuuden näkemisessä rikkautena.
Turku ja turkulaiset ansaitsevat päättäjät, jotka sitoutuvat peruskäytöstapoihin – vain niin kehitystä tapahtuu!