Järkytyin tänään lukiessani Tehyn julkaisun siitä, miten turkulaisessa yksityisessä  päiväkodissa on ilmennyt pahoja laiminlyöntejä, niin lasten kuin henkilökunnankin hyvinvointia ja turvallisuutta kohtaan.

Lapsia on ollut liki 20 liikaa resursseihin verrattuna, henkilökunta on ainakin osin ollut epäpätevää ja sijaisia, ainakaan päteviä, ei ole käytetty tarpeeksi. Näiden lisäksi on jo vuosia ollut suuria haasteita päiväkodin johtamisessa. Koko jutun voit lukea täältä:
https://www.tehylehti.fi/fi/uutiset/yksityinen-paivakoti-laiminlyo-lapsia-turussa

Avi on alkanut selvittää asiaa ja hyvä niin! Olen silti huolissani.
Kuinka moni lapsi on jo jäänyt vaille tukea, johon olisi ollut oikeutettu? Kuinka moni ammattilainen on väsytetty ja kuinka moni sijainen on joutunut tekemään töitä huonoissa olosuhteissa töiden tarpeen vuoksi?
Ja toisaalta, kuinka moni perhe ei ole edes ymmärtänyt, mihin heidän lapsillaan ja koko perheellä olisi ollut oikeus.

Jutussa mainittiin, että päiväkoti on monikulttuurinen, eivätkä vanhemmat ole osanneet vaatia lapsilleen parempaa. Tämä on käsittämättömän epäreilua!
Lapset, joille olisi erityisen tärkeää antaa  suomi toisena kielenä -opetusta ovatkin tilanteessa, jossa heidän oikeuksistaan ei pidetä huolta.
Kaikilla näillä vanhemmilla ei mitenkään voi olla tiedossa kaikkia tukitoimia, joita heidän lapsillaan olisi oikeus saada. Varsinkaan kun sitä tietoa ei ole edes kaikilla niillä, joilla on tuntemusta suomalaisesta varhaiskasvatuksesta ja joille päiväkodin henkilökunnan puhuma kieli on äidinkieli.

Meillä kaikilla vanhemmilla pitää kuitenkin olla oikeus luottaa siihen, että päiväkodeissa on töissä varhaiskavatuksen ammattilaisia. Ihmisiä, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä kodin kanssa lastemme hyväksi. Heitä, jotka näkevät lapsemme arjessa eri puolen, kuin me kotona. Heitä, jotka puolustavat lasten oikeuksia, eivätkä ajattele ensimmäisenä rahaa. Näillä ammattilaisilla pitää olla oikeus hyvään esimieheen, sellaiseen, joka kantaa vastuunsa, huolehtii työtaakan jakautumisesta tasaisesti, varmistaa riittävät resurssit, pitäytyy paikkaluvuissa ja kantaa huolta niin lapsista, kuin työntekijöistä.

Avi selvittää kokonaisuutta ja varmasti myös sitä, onko valvonta pettänyt jossakin kohdassa ja miten tällainen räikeä tapaus on päässyt tapahtumaan.
Silti koen, että palvelunostajan eli Turun kaupungin olisi hyvä tarkistella valvontakeinojaan ja  sopimustensa sisältöä.
Meidän kuntalaisten taas pitää vaatia, että kuntapäättäjämme eivät salli varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen kasvattamista enää yhdelläkään lapsella.
Se on lastemme oikeus!