Tein Terveysehdokas-vaalikoneen, kuten monen monta muutakin vaalikonetta.
Terveysehdokas-vaalikone sinällään hieman jännitti, sillä en ole terveydenhuollon ammattilainen. Vaalikoneessa kysymysten kautta nousi esiin kuitenkin monta upeaa ja tärkeää terveyshuomiota, ja myös hyviä huomioita siitä, miten moneen asiaan kunnassa pystytään vaikuttamaan helposti ja konkreettisesti.

Yön yli nukuttuani päädyin yhä vahvemmin siihen, että yksi todella tärkeä näkökulma kuntalaisten hyvinvointiin ja terveysasioihin on mielenterveys, ja erityisesti itseäni lähellä on nuorten mielenterveys.
Totesin, että haluan nostaa mielenterveysasiat kunnassa vielä erilliseen pohdintaan. Näen päivittäin pahaa oloa ja olen varma, että mikäli emme ota mielenterveysongelmia tosissamme, uskalla puhua niistä ja samalla lisätä tietoisuutta niistä olemme pulassa.

Mielenterveysongelmia on vaikea tunnistaa, erityisen vaikeaa se voi olla nuorelle, jonka elämässä muutenkin on hurjan paljon stressaavia muutoksia, suuria odotuksia, ja valtavan merkittäviä päätöksiä tulevaisuuden suhteen. Paineita ja pettymyksiä. Vaikeaa tunnistaminen voi olla myös nuoren ystäville, perheenjäsenille ja läheisille. Muutoksia nuorella on usein meneillään paljon, eikä suuretkaan reaktiot välttämättä viittaa mielenterveysongelmiin.
Ja liian usein nuori ajattelee, että niin monella on asiat vielä huonommin. Mielenterveysasioissakaan ei pitäisi vertailla.

Inhimillisesti katsoen koen, että kunnassa pystytään tekemään monia päätöksiä, jotka joko helpottavat tai hankaloittavat mielenterveysongelmien havaitsemista, tunnistamista ja parantumista. Turussa mielenterveyspalvelut ovat maksuttomia lääkäritodistuksia ja – lausuntoja lukuunottamatta ja näin on mielestäni oltava jatkossakin.

Mutta, mitä muuta konkreettista kunta voi tehdä edistääkseen mielenterveyttä:
– Peruskouluissa ja oppilaistoksissa pitää turvata koulupsykologien ja kuraattorien resurssit.
– Peruskoulussa, toisen asteen oppilaitoksissa (toki myös yliopistojen ja ammattikorkeiden) pitää satsata henkilökunnan kouluttamiseen mielenterveysongelmien tunnistamisessa.
– Kun arvioidaan terveysvaikutuksia tai huomioidaan ne osana päätöksiä pitää muistaa, että terveyttä on yhtälailla mielenterveys, kuin muukin terveys.
– Jatko-opiskelumahdollisuudet tulee taata kaikille peruskoulun päättäville
– Jokaiselle pitää löytää mielekästä tekemistä, mahdollisuus harrastaa perheen tulotasosta riippumatta
– Kunta voisi tehdä tiiviimpää yhteistyötä eri järjestöjen kanssa nuorten osallistamisessa.

Myös mielenterveysongelmissa varhainen puuttuminen, ja ajoissa hoitaminen on inhimillisempää, järkevämpää ja edullisempaa, kuin seurausten hoitaminen.

Tämä postaus käsitteli nyt erityisesti nuorten mielenterveysongelmia, mutta koen, että mielenterveysongelmat kaikkiaan on otettava enemmän tosissaan.

Jos minut valitaan valtuustoon, ensimmäinen terveyttä edistävä aloitteeni tulee eittämättä olemaan mielenterveysasioista.
Onko sinulla ajatusta, mitä sen tarkemmin tulisi pitää sisällään?