Paperittomien palveluiden tilanne Turussa

Mari Kousa-Kuusisto /

Turun valtuustossa jätettiin eilen 29.1.2018 valtuustoaloite, jota ilokseni sain olla  tekemässä Niina Ratilaisen kanssa.

Valtuustoaloitteessa, jonka allekirjoittivat useat valtuutetut, esitämme, että eri toimialoilla selvitetään paperittomien palveluiden tilanne ja tuodaan lautakunnille käsiteltäväksi, millä toimenpiteillä edellämainittuja terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja koulutuksen perusoikeuksia tällä hetkellä toteutetaan, sekä miten palvelut voitaisiin järjestää niin, että välttäisimme haavoittuvassa asemassa olevien joutumisen hyväksikäytön, ihmiskaupan ja rikollisuuden uhreiksi entistä paremmin niin, että turvallisuus ja inhimillisyys kunnassa olisivat mahdollisimman hyvässä tasapainossa.

Tämän valtuustoaloitteen tavoite siis on selvittää, miten Turku toteuttaa lakisääteiset kunnan tehtävät paperittomien osalta, ei ottaa kantaa vain paperittomien terveydenhuoltoon, vaan esitämme, että Turussa selvitetään moninaisesti, miten kaupunki paperittomien kanssa toimii ja miten lakisääteiset tehtävät tulevat tehdyksi.

Paljon lisätietoa lakisääteisistä tehtävistä löytyy itse aloitteesta, jonka voit kokonaisuudessaan lukea tästä alta.IMG_20180130_071118.png

 

 

Valtuustoaloite välttämättömien palveluiden järjestämiseksi  paperittomille Turussa

Paperittomuutta ole määritelty laissa tai asetuksessa, sillä paperittomia koskevaa erillistä lainsäädäntöä ei ole. Eri tahot määrittelevät paperittoman eri tavoin. Tavallisesti paperittomilla tarkoitetaan ulkomaalaisia, jotka oleskelevat Suomessa ilman viranomaisten myöntämää lupaa. Paperittomat ihmiset muodostavat erityisen haavoittuvan väestöryhmän, jonka elinoloja vaikeuttavat muun muassa sairaudet ja puutteellinen terveydenhuolto, asuinolosuhteet sekä köyhyys.

Paperittomana eläminen on Suomessa käytännössä hyvin vaikeaa, sillä laittomasti maassa olevalla ei ole mahdollisuutta esimerkiksi työllistyä. Tämän vuoksi Sisäministeriön mukaan laittomasti maassa oleskelevilla henkilöillä on suuri riski syrjäytyä, ajautua tekemään rikoksia elääkseen ja ennen kaikkea suuri riski joutua rikollisten tai rikollisryhmien hyväksikäyttämiksi ja uhreiksi.

Monista välttämättömien elämisen edellytysten ja perusoikeuksia toteuttavista palveluista vastaavat kunnat. Tällaisia ovat esimerkiksi terveydenhuoltoon, hätämajoitukseen ja muuhun asumiseen sekä sosiaalihuoltoon liittyvät palvelut. Tällä valtuustoaloitteella haluamme sekä selvittää, miten Turku järjestää näitä palveluita sekä käsitellä näiden selvitysten pohjalta paperittomien palveluiden parantamista.

Kunnan tehtävät paperittomien osalta

Sosiaali- ja terveysministerö on 13.9.2017 linjannut ja selkeyttänyt ohjettaan siitä, mikä kunnan viranomaistaho kantaisi päävastuun siitä, että paperittomat henkilöt saavat perustuslain takaaman toimeentulon ja huolenpidon. Paperittomat henkilöt tulisi ensisijaisesti ohjata kuntiin, joissa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt tapauskohtaisesti arvioivat kokonaisuutena, mitä välttämätöntä tukea ja huolenpitoa sekä palvelua henkilö tarvitsee.
Apua tulisi ensisijaisesti antaa palveluna tai maksusitoumuksena. Kuntien on ohjeen mukaan selvitettävä Maahanmuuton tilannekeskuksesta, onko paperiton henkilö vastaanottopalvelujen piirissä sekä ohjattava paperiton vapaaehtoisen paluun järjestelmään.

    Terveydenhuollon palvelut

 

Turku päätti 16.11.2015 laajentaa toisena kaupunkina Suomessa Helsingin jälkeen paperittomien terveydenhuoltoa ja tarjota kiireellistä hoitoa laajempia terveydenhuollon palveluita raskaanaoleville naisille ja alaikäisille lapsille.

Terveydenhuoltolain 50 §:n mukaan julkisen terveydenhuollon on aina annettava kiireellistä hoitoa kaikille  sitä  tarvitseville  riippumatta  siitä,  onko  henkilö  kunnan  asukas  tai  onko  hänellä  oikeus  muulla perusteella terveyspalveluihin. Yleensä  kiireellisen  hoidon  tarpeen  arviointi  tapahtuu  terveydenhuollon  päivystysyksikössä.  Terveydenhuollon ammattihenkilö arvioi potilaan kiireellisen hoidon tarpeen. Kyse on lääketieteellisestä arviosta, joka perustuu potilaan terveydentilaan ja kansallisiin hoitokäytäntöihin. Henkilön, jolla ei ole oleskelulupaa ja kotikuntaa. Kunnalla on mahdollisuus omalla päätöksellään myöntää paperittomalle ohjetta laajempia palveluita. Näin toimivat Turun tapaan Vantaa ja Espoo. Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 29.11.2017 laajentaa kaikkien paperittomien oikeutta laajoihin terveyspalveluihin ja Turun tulisi seurata tätä päätöstä.

 

Tilapäisen asumisen ja muun kiireellisen sosiaalihuollon järjestäminen

Sosiaalihuoltolain 21 §:n mukaan tilapäistä asumista järjestetään henkilöille, jotka tarvitsevat lyhytaikaista,  kiireellistä  apua.  Tilapäisen  asumisen  järjestäminen  liittyy  erilaisiin kriisitilanteisiin  ja  tavoitteena on löytää henkilön tilanteeseen tarkoituksenmukainen ratkaisu. Kunnan velvollisuutena on huolehtia  siitä,  että  sillä  on  käytettävissään  riittävästi  erilaisia  palvelumuotoja  tilapäisen  asumisen järjestämiseen,  jotta  esimerkiksi  lasten,  perheiden  ja  haavoittuvassa  asemassa  olevien  henkilöiden  tarpeet huomioidaan asianmukaisesti. Tilanteessa tulee arvioida myös muu sosiaalihuollon kiireelli-

sen avun tarve. Olisi tärkeää, että arvion henkilön tarvitsemista kiireellisistä palveluista tekisi sosiaalihuollon ammattihenkilö.  Kyseeseen voi tulla esimerkiksi niin sanottuna hätämajoituksena yösijan järjestäminen myös ilman oleskeluoikeutta  maassa  olevalle henkilölle.  Välttämättömään  huolenpitoon  liittyvään  kiireelliseen  sosiaalihuoltoon voi kuulua myös ruoasta, vaatteista ja välttämättömistä lääkkeistä huolehtiminen ja

mahdollisesti  muukin  akuutti  apu.

Lasten oikeudet tukeen, suojeluun ja koulutukseen

Lapsen  oikeus  hänen  hyvinvoinnilleen  välttämättömään  suojeluun  ja  huolenpitoon  perustuu  YK:n  lapsen  oikeuksien  yleissopimukseen.  Suomi  on  ratifioimalla  sopimuksen  sitoutunut  muuttamaan lakinsa  ja  toimintansa  sopimusta  vastaaviksi.  Kaikkien  lasten  kanssa  työskentelevien  tulee  tuntea  sopimuksen  sisältö  ja  toteuttaa  sitä  työssään.  Sopimuksen  merkitystä  lastensuojelutyössä  on  kuvattu lastensuojelun laatusuosituksessa (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2014:4).

Sopimukseen sisältyvät muun muassa seuraavat määräykset:

  • Jokaiselle  Suomessa  olevalle  lapselle  kuuluvat  sopimuksessa  tunnustetut  oikeudet  riippumatta  lapsen  rodusta,  ihonväristä,  sukupuolesta,  kielestä,  uskonnosta,  kansallisesta,  etnisestä  tai  sosiaalisesta  alkuperästä,  varallisuudesta,  vammaisuudesta,  syntyperästä  tai  muusta vastaavasta seikasta (2 artiklan 1 kohta)
  • Kaikissa sosiaalihuollon ja hallintoviranomaisten toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu (3 artiklan 1 kohta)
  • Lapsella, joka ei voi elää perheensä kanssa, on oikeus saada valtiolta erityistä suojelua ja tukea. Tällöin on kiinnitettävä huomiota lapsen kasvatuksen jatkuvuuteen sekä lapsen etniseen, uskonnolliseen ja kielelliseen taustaan (20 artiklan 1 ja 3 kohta)

Jokaisella lapsella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen ja jokaisen lapsen tulee päästä kouluun riippumatta hänen tai hänen vanhempiensa oikeudellisesta asemasta. Oikeus perusopetukseen on perustavanlaatuinen ihmisoikeus, johon Suomi on oikeudellisesti sitoutunut myös kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Perustuslaki ja ihmisoikeussopimukset asettavat valtiolle velvollisuuden taata nämä oikeudet kaikille ihmisille valtion lain käyttöpiiriin kuuluvilla alueilla. Tämä koskee myös henkilöitä, jotka oleskelevat luvattomasti valtion alueella. Lapsen oikeus perusopetukseen on yksiselitteisesti turvattu muun muassa YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevassa sopimuksessa, YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksessa ja Uudistetussa Euroopan neuvoston sosiaalisessa peruskirjassa.

Me allekirjoittaneet esitämme, että valtuustoaloitteen myötä toimialoilla selvitetään paperittomien palveluiden tilanne ja tuodaan lautakunnille käsiteltäväksi, millä toimenpiteillä edellämainittuja terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja koulutuksen perusoikeuksia tällä hetkellä toteutetaan, sekä miten palvelut voitaisiin järjestää niin, että välttäisimme haavoittuvassa asemassa olevien joutumisen hyväksikäytön, ihmiskaupan ja rikollisuuden uhreiksi entistä paremmin niin, että turvallisuus ja inhimillisyys kunnassa olisivat mahdollisimman hyvässä tasapainossa.

Kategoriat: Yleinen

1 kommentti

Turkulainen & #183;30.1.2018 14.08

Kaikki matut ulos Suomesta!
Olet aivan vitun idiootti suvakki

Vastaa

Avatar placeholder

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *